Tampere-talon keittiöpäällikkö Juhana Paturi on vetänyt opastettuja kattopuutarhakierroksia ryhmille jo vuodesta 2017, kun Tampere-talon katolle rakennettiin edellisenä vuonna rakentuneen kasvihuoneen rinnalle uusi, trendikäs kattopuutarha. Vuoteen 2018 mennessä kattopuutarha kasvatti kokoaan lähes kaksinkertaiseksi edellisvuodesta. Kattopuutarha sai alkunsa vuonna 2016 Tampereen ammattikorkeakoulun projektista. Projektissa tutkittiin muun muassa sitä, millainen lasi soveltuu parhaiten kasvihuoneeseen. Kasvihuoneen lasin tarjosi tuolloin hämeenlinnalainen lasinvalmistaja, Hämeen Lasitoimi Oy. Puutarhan ensimmäinen vuosi vierähti testaillessa eri lajeja. Vain kokeilemalla voi varmuudella päätellä, mitkä kasvit sopeutuvat kattopuutarhan olosuhteisiin – ja Suomen suven epävakaisiin säihin.
Ryhmän saapuessa puutarhaan suurin osa kesän sadosta oli jo kerätty – osa useampaankin kertaan – Tampere-talon à la carte-ravintola Tuhton asiakkaiden herkkuannoksiin. Kattopuutarhalta ravintolaan on vain muutamien metrien matka, joten puutarhan sijainti on ravintolaan nähden keskeinen. Paturi korosti vieraille erityisesti kattopuutarhaan viime vuonna lanseerattua silmäterää, mehiläistarhaa. Viimevuotisissa Tamtar- ja Peretar-pesissä, ja näiden seuraksi lisätyissä kahdessa uudessa pesässä, hyörii yhteensä neljä kuningatarta ja näiden peräti 2o0 000 alamaista. Pesistä on saatu jo pelkästään tänä kesänä 184 kiloa hunajaa, jota on käytetty ravintolan lisäksi myös myymälän mehiläisvahasta kehitettyihin kauneudenhoitotuotteisiin ja sataprosenttisesti biohajoavan huulirasvan tuotekehittelyyn.
Tampere-talon esteettinen ulkoasu kutsuu kävijöitä niin Muumimuseoon, konsertteihin, näyttelyihin, ravintolaan kuin sadonkorjuuaikaan, elokuisin, myös yleisöopastuskierroksille kattopuutarhaan.
Näin näyttävä istutus tervehtii Tampere-talossa kävijöitä.
Odotettu Andy Warholin poptaiteen ja värikkään grafiikan yhdistävä näyttely keräsi Tampere-talossa järjestettyjen näyttelyiden kävijäennätyksen.
Tässä yksi jäljellä olleilla kypsistä hedelmistä. Erottaisitko sinä, onko kuvassa kurpitsa vai hunajameloni? Itselleni ja Kasvata-ryhmän ohjaaja, Janne Kalliolle, totuuden paljasti vasta havaitsemani ylikypsä yksilö. 🙂
Kuvassa perinteistä lehtikaalia tummempi versio. Lehtikaali tuottaa runsasta satoa. Jo kattopuutarhan ensimmäisenä vuonna 2016 lehtikaalia kerättiin yli 16 kiloa.
Keittiöpäällikkö Juhana Paturi opastaa Nauhan Kasvata-ryhmää kattopuutarhan saloissa. Taustalla mm. gojimarjapensas.
Suurin osa kattopuutarhan mansikoista oli mennyt parempiin suihin jo ennen sadonkorjuun alkua.
Kasvata-ryhmän tutustumispäivä oli kesäisen helteinen ja kattotasolta katsottuna Tampereen maisemat olivat hengästyttävän upeita. Tällä hetkellä mehiläispesiä on yhteensä neljä. Alla kuvatun kahden viimevuotisen pesän lisäksi, katon toisella puolen suojaisassa paikassa, ahkeroi kaksi uutta kuningatarta ja näiden parikymmentuhatpäinen pölyttäjäjoukko.
Tällä hetkellä kasvihuone on täynnä, ja puutarhan laajennus onkin pyritty suuntaamaan lähinnä lavaistutuksiin ja viimeisimpänä aluevaltauksena mehiläispesäyhteistyöhön.
Tampere-talon ympäristöeettisiä arvoja kuvastavat katolle sijoitetut oma aurinkovoimala, ilmaa puhdistavat bitumikatot sekä ravintolan lämmöntalteenottojärjestelmä. Talossa käytetään myös otsonivettä, jolla voidaan vähentää talon kemiallisten puhdistusaineiden määrää. Tampere-talo on saanut ympäristöarvoihin panostamisesta kertovan Joutsenmerkin vuonna 2014.
Tampere-talon ylpeys, kuningattarien mukaan nimetyt, alkuperäiset mehiläispesät, joissa mehiläiset tekevät taikojaan, on sijoitettu lämpimään ja suojaisaan paikkaan katolla.
Sipulia on kattoterassilla kerätty läpi kesän. Takana näkyvä pitkä ruoko on erityisesti popcornia varten jalostettu paukkumaissilajike, joka sopii popcornin valmistukseen makunsa ja rakenteensa puolesta tavallista maissia paremmin!
Vuonna 2017 kattopuutarhaa täydennettiin mm. viininmarjapensailla, joiden kastelujärjestelmä näkyy kuvassa.
Lannoittaminen hoidetaan Tampere-talon kattopuutarhassa ainoastaan luonnonmukaisia ravinteita käyttämällä.
Popsi, popsi salaattia! Ravintola Tuhtossa kattopuutarhan salaateista loihditaan värikkäitä ja hienostuneita ruoka-annoksia.
Erikokoisia, -värisiä ja maultaan eroavia tomaatteja oli katon kasvihuoneella kattava valikoima. Tässä vielä raakoja pihvitomaatteja.
Kattohunajasta tehty rajattu juhlaversio, Winter Edition, lanseerattiin tänä syksynä Tampere-talon myymälässä.
Tampere-talon hunajatuotantannosta vastaava Korpikuusikon Hunaja järjesti innostavan yhteistyöprojektin Tampereen Steiner-koulun 5A-luokan kanssa. Koululaiset pääsivät seuraamaan oikean mehiläistarhurin työskentelyä asiaankuuluvissa suojapuvuissa. Kattopuutarhan 20 000 työläismehiläistä Tamtar- ja Peretar-kuningattarineen sekä kaksi uutta pesää, ja näiden yhteensä 200 000 työläistä, ylittivät reippaasti puolella tämän vuoden hunajasadolle astetun 100 hunajakilon tavoitteen. Jo viime kesänä hunajantuotto potkaistiin käyntiin 50 kilon hunajasaldolla. Mehiläistarhaaja Teemu Aittamaan mukaan yksi pesä tuottaa 20-100 kiloa hunajaa satokaudessa riippuen siitä, paljonko ympäristössä riittää kerättävää. Aittamaan mukaan mehiläiset viihtyvät sosiaalisessa ja virikkeellisessä ympäristössä – eli juurikin Tampere-talon tarjoaman kaltaisissa puitteissa.
Aittamaan mukaan kattomehiläisten pesät ovat tuottoisuudessaan mehiläispesien huippua. Viime kesien lämpimät kelit ovat lisäksi mehiläisten mieleen. Yleistäen voikin todeta, että Suomessa ei ole mehiläisille koskaan liian kuuma. Lämmin kesä ja pesien ihanteellinen sijainti tuottavat myös maultaan korkeatasoista hunajaa. Viime kesän hunaja sai makunsa lehmuksen voimakkaasta kukinnasta. Tänä vuonna viileä loppukesä sai mehiläiset etsimään mettä muualta; täten sadon leimaava makuvivahde onkin toistaiseksi vielä yllätys. Vinkiksi annettakoon, että mehiläisten medenkeräysetäisyys on 2-3 kilometriä, joka tarkoittaa tässä tapauksessa lentoliikenteen ohjautumista Sorsapuiston lisäksi Kalevankankaan hautausmaan ja Iidesrannan suuntaan. Hunajan makuun siis vaikuttaa näiden alueiden kasvit ja niiden kukinta-ajat. Mehiläisten mukaanotto on keittiöpäällikkö Paturin mukaan ”piste iin päälle” ravintolan lähiruoka-ajatteluun, ja se kruunaa Tampere-talon kunniakkaan kattopuutarhan laajennuksen.
Rudolf Steinerin kehittämä pedagogiikka täyttää syyskuussa 100 vuotta. Juhlavuoden teemaan sopivassa yhteistyöprojektissa steinerkoululaiset saivat osallistua mehiläisten hoitoon sekä kauden alussa, toukokuussa että loppupuolella, elokuussa. Steinerpedagogiikan mukaisesti lapsi oppii luonnosta parhaiten, kun hän pääsee luontoon paikan päälle katsomaan oikeita eläimiä aidossa ympäristössään. Steinerkoululaiset tietävät, että mehiläisiin panostaminen on todellinen ekoteko. Mehiläiset pölyttävät ahkerasti alueen kasvistoa ja näin huolehtivat luonnollisesti puuston, pensaiston ja kukkien monipuolisesta kasvusta.
Uutuutena myymälään saadaan suomalainen innovaatio, mehiläistarhaaja Aittamaan käsialaa oleva, mehiläisvahasta ja hunajasta tehty huulivoide. Pääraaka-aineiden lisäksi huulirasva sisältää luomupellavansiemenöljyä ja karitevoita. Huulivoiteen pakkaus on täysin biohajoavaa ja muovitonta puukomposiittia, jonka voi siis hyvällä omallatunnolla heittää vaikkapa Sorsapuistoon kompostoitumaan. Jokioisissa sijaitseva Korpikuusikon Hunaja kantaa yksin vastuun mehiläistarhan hoitamisesta ja hunajankeruusta.
Oikealla Nauha Ry:n koordinaattori Janne Kallio odottamassa ryhmäläisiään kattokierrokselle.
Teksti ja kuvat: Anni-Maaria Moberg
Lähteet: tamperelainen.fi, https://yle.fi/uutiset/3-9762171, https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/kesan-viimeinen-suosittu-kierros-tampere-talon-laajennetussa-kattopuutarhassa-tiluksilta-korjataan-kelpo-sato-kasviksia-ja-hunajaa-2010954281, https://www.aamulehti.fi/a/200273744, https://tampere-talo.fi/ajankohtaista/hunajasato2019/, https://tampere-talo.fi/ajankohtaista/kaksi-kuningatarta-ja-20-000-alamaista-saapuivat-mehilaiset-ovat-talossa/, https://tampere-talo.fi/ajankohtaista/nelja-kuningatarta-ja-200-000-mehilaista-viettaa-kesan-tampere-talon-katolla/
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?